Vapauden brändilähettiläs, vuorikiipeilijä Lotta Hintsa on aina pyöräillyt. Nykyään hän nousee pyörän selkään osana tiukkaa treeniohjelmaa mutta suosittelee pyöräilyn tuomaa hyvää oloa ja pieniä ekotekoja kaikille.
Vapauden brändilähettiläs Lotta Hintsa ei muista tarkkaan, miten oppi pyöräilemään. Se tapahtui luultavasti ihan itsestään, noin 4–5-vuotiaana, kun piti päästä yhtä ketterästi pyörällä kuin vuotta vanhempi sisko.
”Apupyörät äkkiä pois ja isosiskon perään!”
Ja siitä asti pyöräily on ollut luonnollinen osa Lotan elämää.
”Lapsena Espoossa pyöräiltiin turvallisessa ympäristössä, sisarusten ja kavereiden kanssa koluttiin hiekkateitä ja metsänreunoja. Myöhemmin koululaisena pyörä oli kätevä kulkuväline, jolla mentiin kouluun, kavereiden luo, harrastuksiin”, Lotta muistelee.
”Harrastin ainakin telinevoimistelua, tanssia, cheerleadingia ja huilunsoittoa. Perheessä oli neljä lasta, joten eivät vanhemmat olisi millään pystyneet ja ehtineet kaikkia autolla kuljettaa. Sitä paitsi pyörä oli usein nopeampi kuin auto, joka jäi liikennevaloihin seisomaan.”
Lotta Hintsa tuli julkisuuteen vuonna 2013 voitettuaan Miss Suomi -tittelin. Nykyään Lotta tunnetaan ensisijaisesti huikeana seikkailijana ja vuorikiipeilijänä.
”Utelias, seikkailunhaluinen ja päämäärätietoinen Lotta Hintsa sopii loistavasti Vapauden matkalle, sillä meillä on vahva yhteinen arvoperusta ja halu vaikuttaa pitkäjänteisesti omaan, muiden ja ympäristön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin”, kertoo Vapauden kasvumarkkinoinnista vastaava Lotta Vänskä.
”Haluamme yhdessä kannustaa ja vaikuttaa yksilöiden ja kokonaisten yhteisöjen mahdollisuuksiin tehdä arjessaan kestävämpiä liikkumisen valintoja – yksikin polkaisu kerrallaan”, hän jatkaa.
Treenitunteja 30, niistä puolet pyöräillen
Kesällä 2021 seurattiin jännityksellä Lotan ja hänen kiipeilyparinsa Don Bowien yritystä päästä Pakistanissa sijaitsevan yli 8000 metriä korkean Broad Peakin huipulle. Lotta muun muassa keskeytti kerran matkan pelastaakseen sairastuneen ylävuorikantajan, ja viimeisen osuuden viimeinen nousuyritys kaatui liian suureen lumivyöryriskiin.
Nyt Pakistanin vaikeudet ovat takanapäin ja Lotta keskittyy jo seuraaviin haasteisiin (joista yhteen liittyy myös pyöräily, mutta Lotta ei siitä vielä hiisku enempää). Vuorikiipeilijän työhön kuuluu reissujen välillä erittäin tiukka treeniohjelma, jolla tähdätään mahdollisimman hyvään kestävyyskuntoon.
”Kun treenitunteja kertyy viikossa noin 30, on mahdotonta pysyä vain yhdessä lajissa. Niinpä käytän noin puolet treenitunneista pyöräilyyn. Se on ihan loistava liikuntamuoto! Ei tule rasitusvammoja niin helposti kuin vaikkapa juostessa”, Lotta kertoo.
”Tavoitteellisessa treenissä tärkeää on mittaaminen ja datan kerääminen, mikä pyörässä on ihan omaa luokkaansa. Esimerkiksi polkimilla voi mitata tehoa, joka kertoo paljon paremmin treenistä kuin syke.”
Pyörään asennetuista mittareista valmentaja saa tarkat tiedot Lotan kunnosta ja voinnista, jolloin seuraavan päivän treeni voidaan suunnitella juuri oikeanlaiseksi.
Pyöräile vaikka kahville ja takaisin
Pyöräily on Lotan mielestä myös kiinnostavaa, sillä pyörällä pääsee tutkimaan ympäristöä – ja sillä pääsee nopeasti ja helposti kauemmas kuin jalan.
Lotta muistelee hymyillen, miten lapsena tuntui hurjan pitkältä matkalta pyöräillä 3 kilometriä, ja teininä 65 kilometrin pyörämatka juhannustapahtumaan oli suuri saavutus.
”Nyt normaali lenkki on sellaiset 100–150 kilometriä. Mutta pyörällä pääsen samalla paikkoihin. Olen esimerkiksi pyöräillyt Helsingistä mummon luo kylään Lahteen, yöpynyt siellä ja palannut seuraavana päivänä.”
Harvan elämä täyttyy treenistä kuten Lotalla, mutta samat hyödyt koskevat muitakin.
”Pyörän selässä tuntee tuulen kasvoillaan ja se todella virkistää. Paitsi että pyöräily on mainio liikuntamuoto, se tekee hyvää pääkopalle”, Lotta sanoo.
”Valitse vaikka kiva kahvila sopivan matkan päässä, pyöräile sinne, juo kahvit ja pyöräile takaisin. Ei tarvitse suorittaa lenkkiä hiki päässä vaan nauttia kulkemisesta. Ehkä löytyy jopa flow-tila.”
Pieniä tekoja itselle ja koko maapallolle
Vapaus tarjoaa yrityksille työsuhdepyöräpalvelua. Verovapaata työsuhdepyörää voi käyttää työmatkojen taittamiseen, muihin matkoihin, tiukkaan treeniin kuten Lotta tai vaikka vain kevyeen sunnuntaipyöräilyyn.
Vapauden brändilähettiläänä Lotta haluaa viestiä pyöräilyn monia positiivisia puolia. Hänelle pyöräily on liikunnan, ulkoilman ja seikkailun lisäksi tärkeää ympäristöystävällisyyden kannalta. Siksi hän muistuttaa, että jokainen pyörällä korvattu automatka (työmatka tai jokin muu matka), on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta hyvä.
”Samalla kun teet pyöräilemällä hyvän teon itsellesi, teet pienen ekoteon koko maapallolle.”
Lotta Hintsa kannustaa kokeilemaan pyöräilyn lisäämistä elämään:
”Omien rutiinien muuttaminen on aina hankalaa. Pyöräillessä täytyy ehkä miettiä tavaroiden kuljetus, tai voi tuntua hankalalta käydä pyörämatkan jälkeen työpaikalla suihkussa ennen työpäivää. Mutta kun jaksaa etsiä ratkaisut kerran – ostaa vaikka kätevän pyörälaukun puhtaiden vaatteiden ja pyyhkeen kuljetukseen – on helpompaa luoda uusia terveellisempiä ja ekologisempia rutiineja, joista tulee hyvä mieli.”
Onneksi Vapauden tekemän työsuhdepyöräkyselyn tulokset kertovat, että moni on jo muuttanut tottumuksiaan: 92 % vastaajista pyöräilee enemmän työsuhdepyörän hankittuaan ja yli 50 % on korvannut automatkoja pyörällä.
”Työsuhdepyöräkyselyssämme kävi ilmi, että osalle omien rutiinien muuttamisen ajurina on toiminut pyörän sähköavusteisuus. Sähköpyörällä ei välttämättä edes tule niin hiki vastatuulessa, ellei lähde sillä jyrkkään maastoon. Mieli kuitenkin virkistyy, kun kropan saa liikkeelle raikkaaseen ulkoilmaan”, muistuttaa Lotan kaima Vapaudelta.
Työsuhdepyörä ihan kaikille yrityksille ja yrittäjille!
Yksi asia työsuhdepyörissä kyllä ihmetyttää Lotta Hintsaa. Hän on itse yksinyrittäjä ja yrityksen muoto on ainakin toistaiseksi toiminimiyritys. Veroetua työsuhdepyörään ei ole kuitenkaan annettu toiminimiyrittäjille. Toisaalta toiminimiyrittäjällä ei ole myöskään autoetua mutta yritystoimintaan liittyvät autoilukulut voi silti vähentää omassa verotuksessa ns. lisävähennyksenä.
Suomen kaupparekisteriin on rekisteröity noin 230 000 yksityistä elinkeinonharjoittajaa eli toiminimeä (vuoden 2021 tammikuun tilaston mukaan), joten jos heillekin annettaisiin verovapaa työsuhdepyöräetu, se olisi yksi askel kohti Suomen hallituksen tavoitetta tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
”En ymmärrä, miksei verovapaa työsuhdepyörä ole vielä ihan kaikkien etu yritysmuodosta riippumatta. Toivottavasti tähän on tulossa muutos kun päättäjät tarkastelevat jossain vaiheessa uudestaan edun tuomia terveys- ja ympäristöhyötyjä.”
